Terveydenhuollon ympäristökuormittavuus

Ihmisten hoitaminen on terveydenhuollossa on sen ydintehtävä. Mutta millä hinnalla? Tällä kertaa en puhu taloudellisuudesta, vaikka se minua kovasti kiinnostaakin. Tällä kertaa puhun ekologisuudesta. Terveydenhuolto ja siihen liittyvä aseptiikka (puhtaus) toteutuvat kertakäyttöisyydellä sekä lyhyen aikavälin tuotteilla. Ihmisen toiminta toisen ihmisen hoitamiseksi toteutuu ympäristöä kuormittavilla tavoilla, eikä siihen ole toistaiseksi kovinkaan paljoa kiinnitetty huomiota. Toisaalta tiedon lisääntyessä opitaan uutta ja kehitytään. Terveydenhuolto on edelleen melkoisen suojattua. Sairauden hoitaminen ohittaa kaikki muut näkökohdat siten, että on perusteltua kuluttaa luonnonvaroja ilman, että huomioitaisiin muut näkökohdat. Olemme asenteissa edistyneet, mutta emme läheskään riittävän nopeasti. 


Muovin määrä valtavaa

Terveydenhuollossa suuri osa tuotteista ovat kertakäyttöisiä. On kertakäyttöisiä instrumentteja ja sähkölaitteita, jotka heitetään roskikseen yhden käyttökerran jälkeen. Ne ovat pakattu monikertaisiin kovamuovipakkauksiin. Mutta lisäksi on kertakäyttöisiä työasuja, maskeja ja päähineitä, jotka ovat kaikki mikromuovilla päällystettyjä, jotta ne pitäisivät kosteutta. Leikkaussalin yksittäiset instrumentit pakataan läpinäkyviin muovitettuihin pusseihin. Jokainen tarvike, steriili pakkaus, on muovipakkauksessa. Nyt korona-aikaan suoja-asut; visiirit, essut, suojatakit, ovat kaikki muovitettuja. Epämukavuuden lisäksi, ne ovat muovijätettä. Lähes kaikki tuotteet säärihaavojen suojaamisesta hienoihin sähkötekniikkaa hyödyntäviin leikkaussalilaitteisiin, ovat muovitettuja tai pakattu moninkertaisiin muovipakkauksiin. Jopa ruuvit, joita käytetään murtuman kiinnityksiin ovat yksittäispakattuja. Lyhyesti sanottuna, muovijätteen määrä terveydenhuollossa on valtava. Suurin osa niistä päätyy poltettavaksi. Tämä tosin länsimaissa. Kulutus ei tietenkään ole pelkästään jätettä vaan koko tuotantoprosessin tulisi olla perusteltu. Toistaiseksi tuotteiden toimittajat saavat myytyä tuotteensa terveydenhuoltoon ilman, että heitä vaadittaisiin ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat. Olisikin tärkeää, että sairaaloiden ja kuntien kilpailutuksesta päättävät, ottaisivat yhdeksi kriteeriksi tuotteiden ympäristönäkökohdat. Puhumattakaan tuotteiden koko tuotantoprosessia. Ekologisen ja kestävän tuotantoprosessin tuntemista vaaditaan muussakin tuotannossa ja päivittäistavaraa myyviltä kauppaketjuilta. Miksi ei siis terveydenhuollon tavarantoimittajilta???


Muita ympäristöä kuormittavia tekijöitä

Muovituotteet eivät ole tietenkään ainoa terveydenhuollon ympäristöä kuormittava asia. Anestesiakaasut, joita käytetään leikkauksen aikana potilaan unen ylläpitoon, on merkittävä kasvihuonekaasu. Anestesiakaasuista ei juurikaan ole Suomessa käyty keskustelua, mutta maailmalta alkaa jo tulla jonkin verran tutkimusta asiasta. Antibiootit aiheuttavat jo merkittävää haittaa vesistöissä, esimerkiksi Intiassa, jossa antbiootille vastustuskykyisiä mikrobeja on kehittynyt jo valtavasti. Antibiooteille vastuskykyiset mikrobikannat ovat merkittävä maailmanlaajuinen terveysuhka. Uusia antibiootteja ei ole juurikaan keksitty. Antibioottien liikakayttö ja niiden harkitsematon hävittäminen sekä niiden syöttäminen eläimille, lisää vastustuskykyisiä mikrobikantoja ja heikentää mahdollisuuksia hoitaa yksikertaisiakin sairauksia. Lääkejätteen hävittämisen kirjavat käytännöt sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, johtavat siihen, että todellista ymmärrystä, minkälainen ympäristökuorma se on, ei ole millään taholla. 


Olemme tulleet ympäristöasioissa vaiheeseen, jossa ympäristönäkökulmia olisi syytä pohtia tarkemmin myös terveydenhuollossa. Muutaman kerran olen kysynyt tuote-edustajalta hänen edustamansa tuotteen ekologisuutta. Valitettavasti olen kuulemma ollut ensimmäinen, joka on sitä heiltä kysynyt. Potilaan hoitoon suunnataan valtavasti tutkimustietoa, mutta tutkimusta potilaan hoidossa käytettävien tuotteiden ympäristökuormasta tarvittaisiin myös. Ja juuri tällä hetkellä sydämeni särkyy aina, kun näen koronamaskin maassa, roskiksen vieressä. Joka kerta mietin, kuinka monta miljoonaa, maskeja mahtaa löytyä ympäri maailman meristä ja luonnosta. Ja lopulta mikromuovit löytävät tiensä eläimien ja ihmisten elimistöön. Koronalta suojauduttiin, mutta millä hinnalla?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohtaamisia terveydenhuollossa

Nuorissa on tulevaisuus

Syvenevä koronakriisi vai onko kyseessä terveydenhuollon kriisi